keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Rabi-Ribi - Kanisaaren puputytön seikkailut keijun matkassa

Johdanto

Edellisestä kirjoituksesta blogiin on vierähtänyt jo tovi jos toinenkin ja sain loistavan ajatuksen kirjoittaa Rabi-Ribi -nimisestä pelistä, josta on tullut yksi suurimmista suosikeistani vuoden 2017 aikana.

Rabi-Ribi on saatavilla Steamin kautta ja tätä kirjoittaessa 98% kaikista 3855 arvostelusta on positiivisia (omani mukaanlukien). Peli julkaistiin jo vuonna tammikuussa 2016, mutta päädyin pelaamaan sitä vasta vuoden 2017 kesän alussa.



Mistäkö pelissä on kysymys?
Pelin kauppasivun kuvaus tiivistää idean aika hyvin:
"Dodge bullets, missiles and lasers in battle as you wrap your head around that bunny girl costume! Combo away with your mighty Piko Hammer or spam various spells from afar with your fiery fairy friend. Explore and explode through Rabi-Rabi Island as you collect power-ups and uncover secrets..."

Nyt kun idea on selvillä niin voisin kertoa hiukan lisää taustoista ennen kuin siirryn siihen miksi juuri tästä pelistä kirjoittaminen on mielestäni vaivan arvoista.

Lähtökohta

Minulla on jonkinlaisia muistikuvia siitä, että olisin nähnyt pelistä videoita YouTubessa jo vuoden 2016 aikana ja se näytti kieltämättä mielenkiintoiselta, jopa värikkäältä ja olin kyllä utelias, mutta toisaalta en halunnut spoilata itseäni liikaa, joten en nähnyt pelistä muutamia minuutteja pidemmälle. Aikaa kului ja satuin huomaamaan pelin Steamissa ja satuin näkemään sen saaneet valtavan positiiviset arvostelut ("Overwhelmingly Positive") ja päädyin tutkimaan kauppasivua, tutkimaan kuvakaappauksia ja lukemaan muiden kirjoittamia arvosteluja siitä. Pienen harkinnan jälkeen lisäsin pelin ostoskoriin Steamin kesäalesta. Suurimpana huolenaiheena muistaakseni oli se, että oliko peli ytimiään myöten arvosteluinsa veroinen vai olivatko syyt pikemminkin pelkkää pintaa. Se, että peli näyttää värikkäältä, hyvältä ja miellyttävältä (joskin kullakin makunsa) ei takaa että peli olisi muilta osin yhtä hyvä. Monia voisi pelin värikäs ulkoasu pikemminkin karkoittaa kuin houkutella, mutta itselläni se tosiaan toimi juuri yhtenä houkuttimista ja erityisesti siksi olin huolissani olisiko sitä lisäksi mukavaa pelata vai ei. Ilokseni huolenaiheeni ovat osoittautuneet turhiksi ja olen nauttinut pelistä todella paljon.

Audiovisuaalisuus

Olisi väärin sanoa että pelin audiovisuaalinen ilme ei olisi samalla viivalla esimerkiksi Ori and the Blind Forest -pelin kanssa, koska kumpikin edustaa omalta osaltaan täysin erilaista näkökulmaa sekä grafiikan että ääniraidan osalta. Siinä missä Ori and the Blind Forest onnistui luomaan upean näköisen metsän eri ympäristöineen uskomattoman upealla grafiikallaan, mukaan lukien taustan ja etualan yhteensointu, ja puhaltamaan elämän metsään kauniilla musiikillaan, niin Rabi-Ribillä on erilaisempi ote tyyliinsä. Grafiikkana toimii tarkka ja hyvälaatuinen pikseligrafiikka 2D-ympäristössä, Tärkeimmillä hahmoilla näkyy muotokuva (portrait), joita käytetään tarinaosuuksien aikana ja lisäksi hahmosta riippuu minkä väristä taustaväriä käytetään dialogin tekstille. Joiden tarinaosuuksien aikana näkyy Visual Novel (VN) tyyliin CG-kuvia, jotka ovat selkeästi taidolla ja huolella tehtyjä.

Soundtrack

Ääniraidan puolella Rabi-Ribi onnistuu erinomaisesti. Pelimaailman kartta jakautuu useisiin eri alueisiin ja jokaisella alueella on oma ns. teemamusiikkinsa ja moni niistä on niin hyvin toisistaan erottuvia ja omaan alueeseensa sopivia että eri alueita voi muistaa pelkästään ääniraitaa kuuntelemalla. Joitain itselleni parhaiten mieleen jääneitä näistä ovat olleet muun muassa Evernight Peak, Inside UPRPRC, Rabi Rabi Ravine Ver.1, Exotic Laboratory, System Interior II ja tietenkin Adventure Starts Here näin muutaman mainitakseni. Osa muista ääniraidan musiikeista ovat muun muassa erilaisia taistelumusiikkeja (battle themes), mukaan lukien bossitaistelut (boss battles) ja näissä Rabi-Ribi onnistuu uskomattoman hyvin vangitsemaan pelaajan huomion ja en olisi lainkaan yllättynyt, jos jollekin pelaajalle bossitaistelun parhaiten mieleenpainuvin osuus olisikin taustalla soinut musiikki. En usko että on montakaan pelaajaa, jotka eivät eivät muistaisi kuulleensa Brawl Breaks soineen ensimmäisen Kotria vastaan olevan bossitaistelun aikana tai kun Hi-Tech Duel on soimassa samalla kun Syaro ampuu ohjuksia pelaajaa kohti. Toisaalta varmaankin yksi parhaiten muistetuista on Mirun aikana soiva M.R. tai muutamassakin eeppisessä taistelussa oleva The Truth Never Spoken, joka itse asiassa on yksi ääniraidan omista suosikeistani. "Is the order a DLC?" -lisäosan mukana tuli muutamia bossitaisteluita ja yhden niistä musiikkina on osuvasti nimenä FINALE, josta myöskin kovasti tykkään. Erään toisen DLC:n, "Cicini's Halloween" bossitaistelun musiikkina puolestaan on todella mieleenpainuva Mischievous Masquerade. Nämä muutamat esimerkit raapaisevat vain pintaa ääniraidan osalta. Ääniraita on saatavina yhtenä lisäosana hintaan 5,99 € eli ei huonosti kuudenkymmenen laulun kokoelmasta.

Pelin ydin

Nyt kun vajaa puolet pelin pintaraapaisusta on pikaisesti käsiteltynä, niin voisin siirtyä siihen mikä tekee pelistä oikeasti hyvän. Peliä on monesti luonnehdittu termeillä platformermetroidvania, ja bullet hell. Noita kolmea sopivasti keskenään yhdistelemällä saadaan Rabi-Ribi. Pelissä on aluksi neljä vaikeusastetta avoimina: casual, novice, normal, hard ja peliä pelaamalla voidaan avata kaksi lisää: hell, bunny extinction. Näin laaja skaala vaikeusasteiden osalta mahdollistaa sen, että monenlaiset pelaajat voivat nauttia pelistä, niin aloittelijat kuin kokeneemmatkin pelaajat. Lisäksi peli skaalaa itseään vaikeammaksi pelaamisen aikana ja tähän on kaksi vaihtoehtoa: standard sekä alternative, kaksi muuta ovat aluksi lukittuja eivätkä siis ole olennaisia peliä ensi kertaa aloittavalle. Vaikeusasteista puheen olleen yksi löytyy vielä Digital Artbook -lisäosasta, jossa on muutakin pelattavaa sisältöä. Artbookista löytyvä vaikeusaste on nimeltään Impossible, joka on lähes nimensä veroinen. Artbook on muuten saman hintainen kuin ääniraitakin eli 5,99 €. Bossit mystisesti tietävät mitä tavaroita pelin päähahmo Erina on matkallaan löytänyt ja osaavat muuttaa hyökkäyksiään uusia tavaroita vastaaviksi. Esimerkiksi jos Erina ei ole löytänyt tavaroita, joiden avulla hän voisi hypätä korkeammalle, niin ne bossien hyökkäykset, jotka edellyttävät esteen yli hyppäämistä eivät ole korkeampia kuin mitä Erina pystyy hyppäämään ja muuttuu korkeammaksi kun Erina pystyy hyppäämään korkeammalle.

Tavaroiden kerääminen...

Tästä päästäänkin sopivasti pelin toiseen keskeiseen asiaan, eli tavaroiden keräämiseen. Pelissä on runsaasti kerättäviä tavaroita, joista osa on lähinnä statseja korottavia pulloja kun taas osa on sellaisia, mitä voi kerätyllä valuutalla kehittää vielä paremmaksi kaupassa, josta Miriamin yleensä löytää ellei Cocoa ole häntä tuuraamassa. Löydettävien tavaroiden joukossa on monenlaisia liikkuvuutta auttavia tavaroita, kuten air jump, wall jump tai air dash ja myöskin uusia tapoja hyökätä tai lisätä ominaisuuksia olemassaoleviin hyökkäyksiin. Esimerkiksi pelin alussa voi poimia piko hammerin, joka useimmiten toimii Erinan ensisijaisena hyökkäyksenä, toinen tavara mahdollistaa sen käyttämisen ilmassa olemisen aikana ja kolmas lisää siihen pitkän matkan hyökkäyksen. Myös Erinan keijuystävälle, Ribbonille, on olemassa monenlaista taikaa saatavilla sinisen oletustaian lisäksi. Pelissä on myös runsain määrin salaisia reittejä ja polkuja, joita kautta voi löytää vaikka mitä.

...tai keräämättömyys

Toisaalta voidaan ajatella kaikkien pelin tavaroiden olevan vapaaehtoisia, koska peli on mahdollista pelata läpi saaden vain sen, mitä peli pakottaa pelaajalle. Tämä voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kun jätät piko hammerin ja health up pullot poimimatta puhumattakaan muistakaan tavarosta niin se voi kuulostaa jo haastavammalta. Ribbon voi käyttää vain oletustaikaansa (default magic) tai parhaimmillaan kahta jos satut keräämään riittävän monta easter eggiä ja saat rainbow -taian käyttöösi, easter eggien kerääminen kun ei vaikuta tavaroiden määrään. Pelissä on myös iso alue, joka sinun tulee kulkea ensin kerran läpi bossin löytämiseksi ja sen jälkeen vielä uudestaan koko saman alueen lävitse, jotta voit välttää tavaran vastaanottamisen yhdeltä hahmolta. Kaikista näistä ja monesta muustakin syystä useimmat 0% pelikierroksen pelaajat pelaavat sen joko casual tai novice vaikeusasteilla, koska siinä riittää jo muutenkin haastetta, mutta ainakin peli palkitsee pelaajan osuvasti saavutuksilla "Just leave everything to Ribbon!" sekä "So...Erina, do you expect to win with cuteness?".

Tarina

Pelin tarinan osalta voisi mainita ainakin sen, että sen käsikirjoitus ei suinkaan ole mitään kirjallisuuden aatelia, mutta monin osin se on kuitenkin sydäntä lämmittävän herttainen ja suloinen ja sisältää monia "aww" -hetkiä, jotka sulattavat sydämiä. Enimmäkseen se kuitenkaan aiheuttaa hämmennystä ja juonen kyydistä pois tippumista, kummastusta ja sekavaa oloa. Toisaalta tuosta ei kannata olla huolissaan, koska jos pelin jaksaa pelata useita kertoja lävitse, "Is the order a DLC?" -lisäosa mukaan lukien, niin voi huomata että tarinassa on jotain tolkkuakin. Toisaalta ilman lisäosaakin peli kertoo ihan ymmärrettävän tarinan jonka voi ymmärtää toisen läpipeluun aikana kun aiemmin vieraalta tuntuvat hahmot ja tapahtuvat ovat jo kertaalleen tulleet tutuksi. Ne, jotka eivät ole tarinasta kiinnostuneet, voivat skipata kokonaisia tarinatuokioita yhdellä napin painalluksella. Muuta mainitsemisen arvoista voisi olla, että peli sisältää sekä speedrun mode että boss rush mode, jotka avautuvat peliä pelatessa.

Jälkisanat

Alunperin minun oli tarkoituksena vain lyhyesti kirjoittaa pelistä, mainita ehkä siitä muutaman sanan verran mutta tässä vaiheessa tämä ei vaikuta edes arvostelulta vaan pikemminkin jo puhtaalta mainospuheelta. Tosin näin hyvää peliä voi hiukan mainostaakin, joten jos olet ennakkoluuloton, kaikaat haastetta elämääsi sopivassa määrin ja kyseisen pelin kategoriat kuuluvat omiin mieltymyksiisi, niin ei missään tapauksessa kannatta jättää kokeilematta.

P.S. Tajusin vasta nyt etten muistanut ollenkaan kirjoittaa mitään yksityiskohtaisempaa pelin lukuisista mielenkiintoisista hahmoista, joista omia suosikkejani ovat muun muassa Cocoa, Saya ja Seana.






Ei kommentteja :

Lähetä kommentti